Miksi polttoaineiden hinnat nousevat jyrkästi kaikkialla Euroopassa vuonna 2026 — ja milloin ne voivat taas laskea

Viikolla 2. marraskuuta 2026 EU:n keskiarvo oli luvuissamme 2,101 € litralta dieseliä ja 1,867 € bensiiniä — korkeimmat lukemat eurooppalaisessa hintasarjassa, joka ulottuu kahden vuosikymmenen taakse. Pelkkä diesel on noussut 24 % kesäkuun lopusta, ohittanut bensiinin 26 EU-maassa 27:sta ja ylittänyt aiemman ennätyksensä 1,999 €, joka asetettiin vuonna 2022.

Kyse ei ole yhdestä sokista vaan useasta, jotka osuvat yhtä aikaa. Laajeneva sota Lähi-idässä ja ukrainalainen droonikampanja Venäjän jalostamoja vastaan kuristavat maailman dieseltarjontaa kahdelta suunnalta; jalostusmarginaalit ovat nousseet ennätyskorkealle; matala Rein on kallistanut proomukuljetuksia Saksassa; ja Eurooppa suuntaa talveen kaasuvarastot poikkeuksellisen tyhjinä. Mikään näistä ei katoa ensi viikolla, ja siksi käsittelemme tätä tekstiä jatkuvana raporttina ja päivitämme sitä, kun tilannekuva muuttuu.

Alempana: ensin luvut, sitten niiden takana olevat kuusi voimaa, mitä hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat ilmoittaneet ja mitä kaikki tämä merkitsee pihallasi seisovan auton tankille.

Koko EU-27:ssä keskimääräinen pumppuhinta oli viikolla 2. marraskuuta 2026:

• Diesel: 2,101 €/L — ylös luvusta 1,689 € kesäkuun lopussa, nousua 24 %.
• Bensiini: 1,867 €/L — ylös luvusta 1,717 €, nousua 9 %.

Diesel on tehnyt jotain epätavallista: se maksaa nyt enemmän kuin bensiini 26 EU-maassa 27:sta, keskimäärin noin 23 senttiä, ja kääntää näin päälaelleen tavanomaisen järjestyksen, jossa diesel on halvempi polttoaine. Viisikymmenlitraisen tankin täyttäminen dieselillä maksaa nyt noin 105 €, suunnilleen 21 € enemmän kuin keskikesällä.

Taakka jakautuu epätasaisesti. Suurimmilla markkinoilla diesel oli 2,282 € Saksassa (nousua 29 % kesäkuusta), 2,371 € Ranskassa, 2,238 € Italiassa, 2,148 € Itävallassa ja 2,468 € Alankomaissa, kun taas Espanja pysyi 1,898 € hinnallaan yhtenä halvemmista suurista markkinoista. Ryhmän jyrkintä nousua näyttää Puola — siellä diesel nousi 29 % kesäkuusta hintaan 1,812 €, kun aiemmat veronalennukset purkautuivat.

Yksi varaus keskiarvoista: meidän lukumme ovat yksinkertaisia (painottamattomia) keskiarvoja EU:n jäsenmaista, joten ne näyttävät hieman matalammilta kuin Euroopan komission kulutuksella painotettu sarja. Liikkeen suunta ja suuruus ovat molemmissa samat.

Virallinen tilasto vahvistaa mittakaavan. Eurostatin elokuun luvut näyttävät polttoaineiden hintojen olevan koko EU:ssa 23,8 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin; 26 jäsenvaltiota 27:stä on korkeammalla ja niistä 18 yli 20 %:n nousussa; pelkkä diesel nousi tuossa yhdessä kuukaudessa 8,3 %, bensiini 3,3 %. Jyrkimmät vuosinousut nähtiin Bulgariassa, Liettuassa, Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Toisessa päässä on Unkari, nousua vain 1,3 % — näkyvä seuraus sen hintakatosta.

Komission oma viikoittainen tiedote asetti sitten uuden merkkipaalun: 21. syyskuuta alkaneella viikolla sen kulutuksella painotettu EU:n dieselkeskiarvo nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 2,23 euroon litralta, 7 senttiä enemmän kuin viikkoa aiemmin, ja 19 jäsenvaltiota — muun muassa Saksa, Ranska ja Italia — oli dieselin ennätyshinnoissa. Jyrkimmät nousut helmikuun lopusta ovat idässä ja pohjoisessa: Bulgaria (+56 %), Tšekki (+52 %), Viro (+52 %), Suomi (+47 %) ja Belgia (+47 %). Vain Malta, joka jäädyttää pumppuhinnat tuilla, ei ole liikkunut lainkaan. Viikkoa myöhemmin painotettu keskiarvo nousi vielä 2,24 euroon litralta (1. lokakuuta julkaistu tiedote), ja kaksitoista jäsenvaltiota, muun muassa Belgia, Italia, Romania ja Puola, teki uusia kaikkien aikojen ennätyksiä. Sen jälkeen tiedotteen hinnat hellittivät kahden viikon ajan — painottamattomassa EU-sarjassamme diesel laski 2,151 eurosta 28. syyskuuta alkaneella viikolla 2,079 euroon 12. lokakuuta alkaneella viikolla — mutta siitä lähtien diesel on taas kallistunut, 2,084 euroon 19. lokakuuta alkaneella viikolla ja 2,091 euroon 26. lokakuuta alkaneella viikolla (komission kulutuksella painotetussa keskiarvossa 2,146 €), kun taas bensiini jatkoi halpenemistaan 1,895 euroon. Saksan diesel kallistui 26. lokakuuta alkaneella viikolla 2,298 euroon. Polttoaineiden välinen ero kasvaa jälleen: 26. lokakuuta diesel oli bensiiniä kalliimpaa 24:ssä EU:n 27 jäsenvaltiosta.

Saksa, suorana omista asematiedoistamme. Seuraamme yli 10 000 saksalaista huoltoasemaa lähes reaaliajassa. Ajankohtana 9. marraskuuta 2026, 06:18 (Berliinin aikaa) aineistomme 9642 avoinna olevan aseman keskihinta oli 2,237 € dieselille ja 1,992 € E10:lle — -16,9 senttiä ja -26,1 senttiä verrattuna viimeiseen yöhön ennen 1. lokakuuta alkanutta verohyvitystä (29. syyskuuta: 2,406 € ja 2,253 €, samat asemat, oma mittauksemme). Toisin kuin yllä olevat komission viikkoluvut, tämä rivi päivittyy itsestään joka tunti, joten tulevina viikkoina se näyttää, pysyykö hyvitys voimassa vai hiipiikö hinta takaisin.

Suurin yksittäinen syy siihen, että diesel nousee bensiiniä nopeammin, on se, että polttoainetta kuristetaan kahdelta suunnalta yhtä aikaa.

Lähi-itä. Yhdysvaltojen ja Iranin väliset taistelut Hormuzinsalmessa ja sen ympärillä — salmen kautta kulkee normaalisti noin viidesosa maailman meritse kuljetettavasta öljystä — nostivat Brent-raakaöljyn noin 72 dollarista tynnyriltä ennen sotaa yli 126 dollarin huippuun. Kesästä lähtien salmi ei ole ollut täysin auki eikä täysin kiinni: Yhdysvaltain laivaston saattamina virtaukset elpyivät lokakuun alkuun mennessä noin 13 miljoonaan tynnyriin päivässä, ja Saudi-Arabia ohjaa osan viennistään Hormuzin ohi itä–länsi-putkensa kautta Punaisenmeren rannalla sijaitsevaan Yanbuun — reittiin, johon on itseensäkin isketty, ensin drooni-iskulla 13. syyskuuta ja sittemmin huthien ohjuksilla. Jokainen merkki helpotuksesta on jäänyt lyhytaikaiseksi. Ensimmäinen avaus 22. syyskuuta — putken uudelleenkäynnistys ja Iranin tarjous avata salmi uudelleen seitsemän päivän kuluessa — kaatui kahdessa päivässä; neuvottelut juuttuivat sitten, kun presidentti Trump hylkäsi Teheranin ehdotuksen, ja Iran on siitä lähtien pitänyt kiinni siitä, että salmi pysyy suljettuna, kunnes Washington hyväksyy sen ehdot. Lokakuusta tuli tähänastisista pahin kuukausi merenkululle: Washington Instituten mukaan 23. lokakuuta mennessä 28 alukseen oli hyökätty, ja Britannian merenkulkuviranomainen UKMTO laski kuukauden aikana Arabian niemimaan ympärillä 32 välikohtausta, kaksi kertaa niin monta kuin syyskuussa. Kaksi tankkeria syttyi tuleen ajettuaan miinoihin 18. lokakuuta; 26. lokakuuta, kun neljään muuhun tankkeriin oli osuttu, Iranin vallankumouskaarti julisti salmen jälleen suljetuksi; ja 30. lokakuuta tankkeri Louise 1 sytytettiin tuleen tarttumamiinoilla Khasabista koilliseen, mikä oli tämän sodan ensimmäinen onnistunut isku laatuaan. Yhdysvaltain asevoimien keskusjohdon mukaan tärkeimmät laivaväylät on raivattu miinoista, mutta tankkereita seuraavat yritykset ovat jyrkästi eri mieltä siitä, kuinka paljon öljyä yhä pääsee läpi. Brent nousi lokakuussa noin 14 %, jo neljäntenä kuukautena peräkkäin: erääntyvä joulukuun sopimus kävi huipussaan noin 117,6 dollarissa, ja tammikuun sopimus päätyi 30. lokakuuta noin 113 dollariin, korkeimmalle tasolle kuuteen kuukauteen. Diplomatiassa on ensimmäistä kertaa viikkoihin liikettä: Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance on lähettänyt Qatarin välityksellä Teheranille kirjeen, joka toimitettiin 25. lokakuuta ja jossa ehdotetaan suoria neuvotteluja, joihin myös ydinkysymys sisältyisi; qatarilaiset välittäjät palasivat Teheraniin 30. lokakuuta, ja 31. lokakuuta iranilaiset virkamiehet sanoivat sävyn ”muuttuneen täysin”, kun taas ulkoministeri Abbas Araghchi kutsui kirjettä myönteiseksi askeleeksi. Iran kuitenkin sanoo, ettei neuvotteluja eikä salmen avaamista tule ennen kuin sen seitsemän ehtoa täyttyvät, presidentti Trump sanoi Fox Newsille 25. lokakuuta, että Teheranin pitäisi ”tehdä sopimus” tai Yhdysvallat ”hoitaa asian loppuun”, ja yhdysvaltalaismedian mukaan suunnitelmat uusista iskuista ovat valmiina 3. marraskuuta pidettävien välivaalien jälkeiseen aikaan.

Punainenmeri. Merireitillä, jota pitkin Persianlahden ja Intian lastit kulkevat Suezin kanavan kautta Eurooppaan, on oma pullonkaulansa, ja nyt sekin on kiistanalainen. Elokuun alussa alkaneessa hyökkäyksessä huthit valtasivat syyskuun puoliväliin mennessä Jemenin koko Punaisenmeren rannikon — Mokhan sataman 10. syyskuuta, sitten salmessa sijaitsevan Perimin saaren sekä Hanishin saaret — ja hallitsevat nyt Bab el-Mandebin salmea noin 20 km:n päässä Afrikan rannikosta; sen kautta kulki vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla noin 4,2 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Lokakuun 4. päivänä Jemenin Saudi-Arabian tukema hallitus aloitti laajan hyökkäyksen rannikon valtaamiseksi takaisin; se väittää vallanneensa Mokhan takaisin, minkä huthit kiistävät, ja huthit sanovat iskeneensä jälleen yhteen Aramcon kohteeseen. Lokakuun 6. päivään mennessä hallituksen joukot olivat vallanneet takaisin Dhubabin, Babin ja Hadeidin kaupungit aivan salmen pohjoispuolella. Huthit ovat sittemmin vieneet sodan itse Saudi-Arabiaan: ohjukset iskivät Riadiin kolmena peräkkäisenä päivänä 10. lokakuuta alkaen — ensimmäisessä iskussa kuoli 12 ihmistä — ja Saudi-Arabia on iskenyt takaisin huthien polttoainevarastoihin. Lokakuun lopulla huthit ampuivat ohjuksia ja drooneja Saudi-Arabiaan lähes päivittäin — putoavat kappaleet vaurioittivat rakennuksia Riadissa 27. lokakuuta — ja väittivät 26. lokakuuta osuneensa Riadin lentoasemaan, itä–länsi-putken pumppuasemiin ja Yanbuun, mitä Saudi-Arabia ei ole vahvistanut; Saudi-Arabian johtama liittouma iski samana päivänä huthien ohjusasemiin ja tunneleihin. Saudi-Arabian öljynvienti on toistaiseksi pysynyt vakaana, lokakuussa noin 6,5 miljoonassa tynnyrissä päivässä, josta noin 2,5 miljoonaa Yanbusta. Kun Hormuz on suljettu ja Bab el-Mandebista taistellaan, alueen molemmat meriväylät ulos ovat nyt pelissä.

Venäjä. Samaan aikaan Ukraina on iskenyt venäläisiin jalostamoihin kaukotoimintadrooneilla — Kansainvälisen energiajärjestön laskujen mukaan noin yksi onnistunut osuma joka kolmas päivä vuoden 2026 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, ja pelkästään elokuussa ennätykselliset 21 iskua, jotka painoivat Venäjän jalostuksen alimmalle tasolleen yli kahteen vuosikymmeneen — ja iskut ovat jatkuneet lähes päivittäin syyskuun loppuun asti, osuneet Rjazaniin, Saratoviin, Syzraniin ja Jaroslavliin ja pysäyttäneet 25. syyskuuta pienen jalostamon etelässä. Kolme Venäjän kuudesta suurimmasta dieseljalostamosta on tuhottu tai niiden toimintaa on rajoitettu, ja dieselintuotanto on laskenut noin neljänneksestä kolmannekseen. Moskova kielsi 8. heinäkuuta dieselin viennin kokonaan suojellakseen kotimarkkinaansa ja jatkoi kieltoa kerta toisensa jälkeen. Presidenttien Putinin ja Trumpin 9. lokakuuta tekemän sopimuksen jälkeen — Washington jäädytti väliaikaisesti venäläistä polttoainetta koskevat pakotteensa 7. huhtikuuta 2027 asti — Moskova alkoi jälleen päästää dieseliä maasta vientikiintiöiden puitteissa: lokakuussa maasta lähti noin 510 000 tonnia, ja marraskuulle on suunniteltu noin 2,15 miljoonaa tonnia, kun taas tuottajia koskevaa yleistä kieltoa on jatkettu tammikuun 2027 loppuun; varapääministeri Aleksandr Novak odottaa vuoden loppuun mennessä yhteensä enintään 3,5 miljoonaa tonnia. EU tuomitsi sopimuksen ja pitää voimassa oman venäläisten öljytuotteiden tuontikieltonsa, joten lisädiesel auttaa Eurooppaa vain välillisesti, maailmanmarkkinoita helpottamalla. Bensiinin vienti on yhä kielletty tammikuun loppuun asti. Jalostamosota puolestaan hidastui Yhdysvaltain painostuksesta: iskettyään Rjazanin jalostamoon 15. lokakuuta sekä öljyterminaaliin ja polttoainevarastoon Pietarin lähellä 18. lokakuuta Ukraina keskeytti jalostamoihin kohdistuvat iskunsa lähes kahdeksi viikoksi ja tähtäsi sen sijaan terästehtaisiin — Venäjän jalostusmäärät elpyivät lokakuun jälkipuoliskolla noin neljänneksellä — ennen kuin droonit osuivat Novokuibyševskin jalostamoon 30. lokakuuta. Ennen iskuja Venäjä toimitti noin kymmenesosan maailman dieselistä. Alan arviot asettavat yhteenlasketun menetyksen noin kahteen miljoonaan tynnyriin venäläisiä tuotteita päivässä ja vastaavaan määrään Lähi-idästä.

OPEC+:n lisäöljy ei ole täyttänyt aukkoa. Ryhmä sai kesän aikana päätökseen vapaaehtoisten tuotantoleikkaustensa purkamisen, mutta koska sota häiritsee todellista vientiä, nämä lisäykset ovat tuskin muuttaneet fyysistä tarjontaa. Edes Kansainvälisen energiajärjestön historian suurin hätävarastojen vapautus — noin 400 miljoonaa tynnyriä, määrätty maaliskuussa — ei tehnyt muuta kuin pehmensi iskua. OPEC+ jätti 1. marraskuuta joulukuun tavoitteensa ennalleen ja päättää vuoden 2027 kiintiöistään 29. marraskuuta. Eurooppa turvautuu nyt jälleen omiin varastoihinsa: Ranska ilmoitti 29. lokakuuta, että Euroopan maat vapauttavat kolmen kuukauden aikana 42 miljoonaa tynnyriä, josta puolet dieseliä, joka myydään omakustannushintaan, osuutenaan G7:n 100 miljoonasta tynnyristä; Ranska yksin antaa 10 miljoonaa tynnyriä dieseliä, ja presidentti Macron on lisäksi varmistanut Persianlahdelta noin 300 000 tonnia dieseliä kuukaudessa. Myös muut toimittajat pidättelevät: Kiina keskeytti kaiken polttoaineviennin lokakuun alun juhlaviikon ajaksi ja hyväksyi sen jälkeen loppukuulle noin 3,7 miljoonaa tonnia bensiiniä, dieseliä ja lentopolttoainetta, hieman vähemmän kuin syyskuussa, ja Euroopan dieselintuonti laski syyskuussa noin miljoonaan tynnyriin päivässä — tilastohistorian alhaisin syyskuu ja noin 600 000 tynnyriä päivässä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Diesel — kuorma-autojen, traktoreiden ja lämmityksen polttoaine — on yksinkertaisesti vaikeampaa saada kuin vuosiin.

Sielläkin, missä raakaöljyä on saatavilla, sen jalostamisesta dieseliksi on tullut poikkeuksellisen tuottoisaa — merkki niukkuudesta, ei kiskonnasta. Dieselin jalostusmarginaali, raakaöljyn ja valmiin polttoaineen välinen ero, ylitti elokuussa ensimmäistä kertaa historiassa 100 dollaria tynnyriltä, kun normaali on 20–40. Euroopan jalostamot ovat siirtyneet lentopetrolin valmistuksesta dieselin valmistukseen sitä tavoitellakseen, ja analyytikot olivat odottaneet dieselmarginaalin saavuttavan huippunsa lokakuussa — mutta 28. lokakuuta Euroopan komissio aloitti jalostusteollisuuden kanssa korkean tason vuoropuhelun siitä, miten Euroopan laitoksista saataisiin puristettua enemmän dieseliä ja lentopetrolia, mikä on merkki siitä, että Bryssel varautuu pidempään niukkuuteen. Tuo marginaali muodostaa nyt noin 19 % dieselin pumppuhinnasta, kun bensiinillä osuus on 8 % — ja juuri siksi diesel on karannut bensiinin edelle.

Rein tuo saksalaisen lisämutkan — ja tilanne paheni juuri. Vedenpinta Kaubissa, joen ratkaisevassa pullonkaulassa, oli jo elokuun puolivälissä painunut yksinumeroisiin senttimetrilukemiin, vuoden 2018 pohjalukeman 25 cm alapuolelle. Lyhyt nousu syyskuun jälkipuoliskolla ei kestänyt: syyskuun lopulla mittari painui nollan alapuolelle ensimmäistä kertaa noin 170 vuoden mittaushistoriassa, ja 1. lokakuuta lukema painui miinus 6 senttimetriin, alimpaan siellä koskaan mitattuun tasoon, liittovaltion vesiväylähallinnon virallisten mittausten (PEGELONLINE) mukaan. Sen jälkeen lukema on vaihdellut noin miinus 2 ja plus 22 senttimetrin välillä; sateet nostivat sen 28. lokakuuta 61 senttimetriin, korkeimmalle tasolle kuukauteen, mutta 1. marraskuuta illalla se oli painunut takaisin 19 senttimetriin, yhä selvästi alle 77 cm:n matalan veden rajan. Dieseliä ja lämmitysöljyä sisämaahan kuljettavat proomut voivat purjehtia vain murto-osalla lastista, jos lainkaan: kriittisellä St. Goar–Mainz-osuudella liikkui vain yksittäisiä rahtialuksia, ja Kaubin ohittavan kontin matalan veden lisämaksu nousi 1 350 euroon. Lokakuun alkuun mennessä tänä vuonna oli ollut 74 päivää matalan veden rajan alapuolella, kun koko vuonna 2022 niitä oli 41. Säiliöalusrahti Rotterdamista Karlsruheen oli jo keskikesällä kivunnut 60–70 euroon tonnilta noin 45 eurosta kesäkuun lopussa. Hyvityksen ensimmäisellä viikolla pullonkaula ulottui pumpuille asti: 5. lokakuuta alkaen yksittäisiltä asemilta Kölnissä, Bonnissa, Koblenzissa, Mannheimissa, Heidelbergissä, Freiburgissa, Frankfurtissa ja Aschaffenburgissa loppui tilapäisesti polttoaine, useimmiten diesel, kun hyvityksen vauhdittama kysyntä ohitti toimitukset. Aral ja Shell vahvistivat toimitusrajoitukset ja viittasivat Reiniin; huoltoasemayrittäjien liitto korosti, että kyse oli häiriintyneestä toimitusrytmistä eikä perustavanlaatuisesta pulasta. Se on suuri osa syytä siihen, miksi saksalainen diesel, hinnalla 2,282 €, on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella.

Valuuttakurssi pahentaa tilannetta hiljaisuudessa. Öljy hinnoitellaan dollareissa, ja kun euro on noin 1,14 dollaria, jokainen raakaöljydollari maksaa eurooppalaisille enemmän kuin amerikkalaisille. Euroopan keskuspankin oman nyrkkisäännön mukaan jokainen pysyvä 10 dollarin nousu öljyn hinnassa lisää euroalueen inflaatioon noin puoli prosenttiyksikköä — joten tämä on polttoainetarina, josta on tulossa myös inflaatiotarina.

Nousu ei näy vain pumpulla. Euroopan kaasuvarastot, talven lämmityksen ja sähköntuotannon puskuri, ovat poikkeuksellisen alhaalla: noin 75 % täynnä lokakuun lopussa, kun lokakuun alussa nähtiin vuodenaikaan nähden ennätyksellisen alhainen taso, joten ne jäivät jopa 1. marraskuuta koskevasta alennetusta 80 %:n täyttötavoitteesta (perinteisesti 90 %). Alankomaalainen kaasun viitehinta TTF nousi 28. lokakuuta yli 100 euron megawattitunnilta ensimmäistä kertaa sitten joulukuun 2022 ja oli 30. lokakuuta noin 103 euroa. Mitä tämä merkitsee lämmityslaskuille, käymme läpi lämmitystalvea käsittelevässä raportissamme.

Koska kaasukäyttöiset voimalat asettavat sähkön hinnan useimpina tunteina, se välittyy suoraan sähköön. Omissa tukkuhintatiedoissamme Saksan day-ahead-hinta oli keskimäärin 144 €/MWh syyskuussa, kun se heinäkuussa oli — € — — %:n hyppäys — ja yksi syyskuun tunti piikitti 740 €:oon. Ranska nousi noin — % ja Alankomaat noin — % samalla jaksolla. Kotitaloudet eivät tunne kaikkea tätä kerralla, koska vähittäistariffit laahaavat markkinaa jäljessä, mutta pakkasjakso ennen varastojen elpymistä tuntuisi nopeasti. Voit seurata tuntikohtaisia liikkeitä sähkön tukkuhintasivuiltamme.

Hintojen ollessa ennätystasolla hallitukset ovat tarttuneet verovipuun — ja paine kasvaa myös Brysseliä ja Washingtonia kohtaan.

• Saksa on nyt säätänyt polttoainehyvityksensä laiksi. Liittopäivät hyväksyi 25. syyskuuta energiaveron alennuksen 14,04 senttiä litralta — noin 17 senttiä pumpulla, kun arvonlisävero lasketaan mukaan — nimenhuutoäänestyksessä äänin 434–128, ja liittoneuvosto hyväksyi sen samana päivänä; se on voimassa 1. lokakuuta ja 31. joulukuuta välisen ajan ja maksaa noin 2,5 miljardia euroa, jotka jaetaan liittovaltion ja osavaltioiden kesken. Hyvitys tuli voimaan 1. lokakuuta keskiyöllä — ja toisin kuin keväällä, suurin osa siitä näkyi heti: kello 8 aamulla ADAC:n valtakunnalliset keskihinnat olivat E10:llä 14,5 senttiä ja dieselillä 15,2 senttiä alemmat kuin päivää aiemmin, noin 87 % ja 91 % 16,7 sentin helpotuksesta; myöhään aamupäivällä E10 maksoi keskimäärin 2,052 € ja diesel 2,197 €, ja E10 painui alle 2 euron monilla asemilla Münchenissä, Stuttgartissa ja Leipzigissä (Hampurissa tai Kölnissä harvoin). Jo muutamassa päivässä ADAC kuitenkin havaitsi osan helpotuksesta hävinneen: sunnuntaina 4. lokakuuta sen päiväkeskiarvot olivat 2,137 € E10:lle ja 2,253 € dieselille, 2,3 ja 0,9 senttiä torstaita korkeammat — nousu, jota ADAC piti kuluttajan näkökulmasta vaikeasti ymmärrettävänä, koska öljyn hinnat ja valuuttakurssi olivat tuskin liikkuneet — kun taas alan järjestö en2x vakuuttaa, että koko 17 senttiä on siirretty eteenpäin. Omat tietomme yli 10 000 asemalta näyttävät yöllä toisenlaisen kuvan: 5. lokakuuta otetussa yötilannekuvassa dieselin keskihinta oli 2,241 €, 16,5 senttiä alempi kuin viimeisenä hyvitystä edeltäneenä yönä eli käytännössä koko hyvityksen verran, samaan aikaan kun dieselin tukkuhinnat laskivat 2. lokakuuta lähes 6 %; E10:n keskihinta oli 2,125 €, 12,8 senttiä alempi. Mittaukset eivät ole ristiriidassa keskenään: ADAC laskee keskiarvon koko vuorokaudelta kalliit päiväsaikaiset tunnit mukaan lukien, kun taas meidän vertailumme pitää kellonajan vakiona. Viikon jälkeen molemmat osoittavat nyt samaan suuntaan: yökeskiarvomme saavuttivat pohjansa 7. lokakuuta (diesel 2,222 €) ja ovat sen jälkeen hiipineet takaisin ylöspäin, 2,251 euroon 9. lokakuuta, jolloin diesel on noin 15,5 senttiä ja E10 noin 11,5 senttiä hyvitystä edeltänyttä yötä alempana. ADAC:n viikkokatsaus 7. lokakuuta (E10 2,126 €, diesel 2,233 €) totesi, että suurin osa helpotuksesta välittyy dieseliin mutta E10:n kohdalla ero on selvästi suurempi, ja kehotti öljy-yhtiöitä siirtämään alennuksen täysimääräisesti eteenpäin. Kolmen viikon jälkeen raaka vertailu näyttää paremmalta kuin ekonomistien arvio: 21. lokakuuta otetussa yötilannekuvassamme dieselin keskihinta oli 2,238 € ja E10:n 2,083 €, 16,7 ja 17,0 senttiä alempi kuin viimeisenä hyvitystä edeltäneenä yönä — mutta luvuissa ovat mukana myös sen jälkeiset markkinaliikkeet. Tuotehintojen muutoksilla korjaava DIW-instituutti päätyi 15. lokakuuta siihen, että hyvityksestä on toistaiseksi siirretty eteenpäin vain 67 %, ja 8. lokakuuta lähtien vain noin 9 senttiä. Lokakuun 22. päivänä ifo-instituutti päätyi suopeampaan arvioon: 14.–20. lokakuuta välisellä viikolla pumpulle asti välittyi E5:llä koko 17 senttiä, E10:llä 16 senttiä ja dieselillä 14 senttiä, ja 1. lokakuuta lähtien E5:llä 16 senttiä sekä E10:llä ja dieselillä kummallakin 14 senttiä. ADAC:n 28. lokakuuta julkaisemassa viikkokatsauksessa E10 maksoi 2,084 €, 2,6 senttiä vähemmän kuin viikkoa aiemmin, ja diesel 2,289 €, 3,4 senttiä enemmän — mikä kasvatti polttoaineiden välisen eron 20,5 senttiin. Vertailun vuoksi Bundeskartellamtin touko–kesäkuun kierrokseen perustuva ennakkoarvio oli ollut 13,8 senttiä dieselille ja 13 senttiä bensiinille, ja tuon ensimmäisen hyvityksen aikana ifo-instituutti totesi dieselin siirtäneen eteenpäin vain 12 senttiä 16,7 sentistä. Bundeskartellamt ei voi pakottaa siirtämään hyvitystä täysimääräisesti, mutta se seuraa tilannetta päivittäin. Erillisen hintakaton on määrä seurata viimeistään 1. tammikuuta — viranomainen vahvistaisi säännöllisesti pumppuhintojen enimmäistason tuotehinnan sekä kuljetus-, varastointi- ja vakuutuskustannusten perusteella niin kauan kuin kriisi kestää — mutta kaksi kuukautta ennen hyvityksen päättymistä konkreettista mallia ei vieläkään ole: SPD painostaa talousministeri Katherina Reicheä, joka suhtautuu hintakattoon epäillen ja sulkee pois hyvityksen jatkamisen 31. joulukuuta pidemmälle. Liittoneuvosto hyväksyi lisäksi 16. lokakuuta 19,5 miljoonan tynnyrin vapauttamisen Saksan strategisesta öljyvarmuusvarastosta, mikä laskee lakisääteisen varastointivelvoitteen 90 päivästä 82 päivään.
• Tšekki menee pisimmälle, ja myös sen hintasääntely alkoi 1. lokakuuta: valtiovarainministeriö julkaisee nyt päivittäin tukkunoteerauksista johdetut enimmäishinnat — ensimmäisenä päivänä 48,72 kruunua (noin 1,93 €) litralta dieselille ja 46,14 kruunua (noin 1,83 €) bensiinille —, rajoittaa huoltoasemien marginaalit tavallisilla polttoaineilla 2,50 kruunuun (noin 10 senttiin) litralta ja laski dieselin valmisteveron noin 41 sentistä 33 senttiin, ja alennusta on nyt jatkettu 30. marraskuuta asti; hinnat laskivat yön yli koko maassa, paikoin jopa kolme kruunua litralta. Jalostamoiden ylimääräisistä marginaaleista peritään 50 %:n maksu vuosilta 2026 ja 2027.
• Ranska lisäsi 22. syyskuuta 450 miljoonan euron paketin: 100 euron maksun 5,5 miljoonalle ihmiselle, jotka ajavat työnsä vuoksi vähintään 30 km päivässä tai 8 000 km vuodessa, 48–277 euron energiasetelit, jotka lähetetään 5,8 miljoonalle kotitaloudelle kolme kuukautta etuajassa, sekä alakohtaisten dieselhyvitysten — 35 senttiä litralta kalastajille, 20 maarakennusajoneuvoille, 15 maanviljelijöille — jatkamisen vuoden loppuun asti. Tyytymättömyys hintoihin on sittemmin purkautunut kaduille: valtakunnallisia mielenosoituksia järjestettiin 17. lokakuuta ja uusi ”keltaliivien” mobilisaatio 24. lokakuuta, ja hallitus on määrännyt 10 miljoonaa tynnyriä dieseliä vapautettavaksi strategisista varastoista.
• Italia laski dieseliä 12,2 senttiä litralta syyskuun jälkipuoliskoksi, aleneminen 6,1 senttiin, kunnes alennus päättyi 5. lokakuuta; kolme viikkoa kestäneen helpotuksettoman tauon jälkeen hallitus palautti noin 4,9 sentin dieselalennuksen litralta ajaksi 28. lokakuuta–7. marraskuuta ja rahoittaa sen ylimääräisillä arvonlisäverotuloilla; lisäksi maa ryhtyi poistamaan ajoneuvoveroa pienemmiltä autoilta ja on keskeyttänyt hiilivoimaloiden purkamisen samalla kun se karsii öljy- ja kaasuhankkeiden paperityötä.
• Espanja pitää polttoaineveron kevennyksensä marraskuussa 20 sentissä litralta, koska sen automaattinen laukaisuehto — yli 15 %:n vuotuinen polttoaineinflaatio — täyttyy yhä, ja diesel on 34 % kalliimpaa kuin vuotta aiemmin; Puola laski polttoaineiden arvonlisäveron 23 %:sta 8 %:iin, on 3. lokakuuta lähtien asettanut pumppuhinnoille katon (diesel enintään 7,88 zlotya litralta) ja verottaa nyt presidentin taivuttua polttoaineentuottajien ylisuuria voittoja; Unkari maksaa 55 € perheiden dieselautoa kohti; Liettua on puolittanut junalippujen hinnat. Yli tusinalla jäsenvaltiolla on nyt käytössä jonkinlainen helpotus — ja EU:n autoilijat käyttävät arviolta 203 miljoonaa euroa päivässä ylimääräistä pelkästään dieseliin.

EU-tasolla sävy on muuttunut neuvoista vaatimuksiksi — ja Bryssel panee vastaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kirjoitti 18. syyskuuta komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja pyysi hätäpoikkeuksia EU:n polttoaineiden laatuvaatimuksiin — tiheys- ja rikinpoistosääntöihin, joiden höllentäminen voisi hänen mukaansa nostaa tuotantoa 5–20 % — sekä suurempaa biopolttoaineen sekoitusosuutta dieseliin ja vuoden lykkäystä tammikuussa 2027 voimaan tulevaan metaaniasetukseen; komissio tutkii pyyntöä. Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil pyysi EU:n valtiovarainministerien Dublinin-kokouksessa komissiota ehdottamaan ensi kuuhun mennessä keinoja öljy-yhtiöiden ylisuurten voittojen verottamiseksi — mihin talouskomissaari Valdis Dombrovskis vastasi, ettei EU:n laajuisesta windfall-mekanismista ole ”tässä vaiheessa” suunnitelmia, joskin Bryssel on ”valmis käymään keskustelua” ja jäsenvaltiot voivat vapaasti verottaa omin päin. EU:n valtiovarainministerit kuitenkin pyysivät 9. lokakuuta komissiota selvittämään öljy- ja kaasuyhtiöiden ylisuurten voittojen verottamista ja perustivat työryhmän. Atlantin toisella puolella Yhdysvaltain uhka tuli ja meni muutamassa päivässä: Washington pyysi EU:ta vapauttamaan hätävarastoistaan 120 miljoonaa tynnyriä dieseliä ja ilmoitti Reutersin mukaan Ranskalle ja Saksalle, että niitä uhkaisi Yhdysvaltain dieselvientikielto, jos ne kieltäytyisivät — todellinen painostuskeino, koska Yhdysvallat on toimittanut tänä vuonna noin kolmanneksen Euroopan dieselintuonnista ja elokuussa noin puolet. Komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen vastasi: ”Torjumme täysin kaikki dieseliä koskevat kiellot” ja lisäsi, että kielto ”heikentäisi luottamustamme Yhdysvaltoihin luotettavana kumppanina”. G7 sopi 2. lokakuuta Ranskan puheenjohtajuudella sen sijaan 100 miljoonan tynnyrin diesel- ja raakaöljymäärän koordinoidusta vapauttamisesta Kansainvälisen energiajärjestön kautta neljän kuukauden aikana, ”etupainotteisesti ja merkittävällä dieselerällä ensimmäisten 20 päivän aikana”, ja sitoutui pidättäytymään energian vientirajoituksista; presidentti Trump sanoi sen jälkeen, ettei vientikielto ollut ”koskaan oikeasti pöydällä”. Toistaiseksi komissio on höllentänyt valtiontuki- ja menosääntöjä energiahelpotuksia varten mutta korostanut samalla, ettei se voi asettaa öljyn maailmanmarkkinahintaa; 28. lokakuuta se aloitti jalostamovuoropuhelunsa alan kanssa, ja energiakomissaari Dan Jørgensen varoitti energiaministerien kokouksessa 29. lokakuuta, että Eurooppaa odottaa vaikea talvi. Yhteinen lanka kaiken läpi: lähes jokainen toimenpide kohdistuu dieseliin, polttoaineeseen, joka tekee eniten vahinkoa kotitalouksien ja yritysten budjeteille.

Tavalliselle autoilijalle ne 21 €, jotka dieseltankkaus on kallistunut kesäkuusta, ovat näkyvä kustannus; kuljetusyrityksille, maanviljelijöille ja kaikille öljyllä lämmittäville sama liike osuu monin verroin. Luvuista seuraa kaksi käytännön huomiota.

Ensinnäkin dieselin ja bensiinin järjestyksen kääntyminen muuttaa vanhan neuvon. Vuosien ajan dieselauto oli halvempi valinta pitkille matkoille; nyt kun diesel on 23 senttiä bensiiniä kalliimpaa suuressa osassa EU:ta, tuo etu on kaventunut tai kääntynyt. Jos valitset kahden auton tai kahden vuokra-autovaihtoehdon välillä, laske tämän päivän luvuilla eiliseen tottumukseen luottamisen sijaan.

Toiseksi ero maiden välillä ja asemien välillä on juuri nyt poikkeuksellisen suuri, joten vertailu kannattaa enemmän kuin tavallisesti. Työkalumme on rakennettu juuri tähän: eurooppalainen polttoaineiden hintavertailu näyttää, missä kukin maa on tänään, maasivut kuten Saksa, Ranska ja Italia kartoittavat lähelläsi olevien asemien reaaliaikaiset hinnat, ja matkailijan polttoaineopas kattaa rajat ylittävät vinkit maanosalle, jossa pieni kiertotie voi säästää oikeaa rahaa.

Kukaan ei voi luvata päivämäärää, mutta data osoittaa, mitä kannattaa seurata.

• Jalostusmarginaalien odotettiin saavuttavan huippunsa lokakuun tienoilla, mutta diesel kallistuu taas samalla kun bensiini halpenee; dieselin lisä hellittää vasta, kun jalostamot ehtivät kysynnän tasalle ja markkinoille tulee enemmän dieseliä Venäjältä ja Persianlahdelta, vaikka raakaöljy pysyisi kalliina.
• Rein toipui hetkellisesti 1. lokakuuta mitatusta ennätysalhaisesta miinus 6 senttimetrin lukemastaan 61 senttimetriin 28. lokakuuta, mutta oli 1. marraskuuta taas 19 senttimetrissä, kun matalan veden raja on 77 cm — joten proomutoimitukset pysyvät niukkoina, kunnes saadaan pitkäkestoista sadetta, kuten Reinin varren tyhjät pumput hyvityksen ensimmäisellä viikolla osoittivat.
• Kaasuvarastot ovat talven villi kortti: leuto talvi antaa Euroopan pärjätä noin 75 %:n varastoilla; kylmä vetäisi sähkön hintoja ja välillisesti jalostuskustannuksia ylöspäin.
• Sodat ovat edelleen suurin tuntematon. Lokakuu oli tähänastisista pahin kuukausi merenkululle Hormuzin ympäristössä, kun mukaan tulivat miinat, tarttumapanokset ja Iranin uusi julistus salmen sulkemisesta; samaan aikaan Yhdysvaltain kirje Teheranille on tuonut ensimmäisen diplomaattisen liikahduksen viikkoihin. Nyt on seurattava Iranin virallista vastausta ja sitä, alkavatko suorat neuvottelut, mitä presidentti Trump päättää Yhdysvaltain 3. marraskuuta pidettävien välivaalien jälkeen, kiihtyvätkö huthien iskut Saudi-Arabian vientireitteihin ja jatkuuko Ukrainan jalostamokampanja täydellä teholla.
• Hätävarastot ovat ainoa vipu, joka on jo liikuttanut markkinaa: kun G7:n 100 miljoonan tynnyrin vapautus, jossa diesel on etupainotteisesti mukana, hahmottui 2. lokakuuta, Euroopan dieselfutuurit laskivat päivässä lähes 6 %. Euroopan osuutta — 42 miljoonaa tynnyriä kolmen kuukauden aikana, josta puolet dieseliä — vapautetaan nyt; se, näkyykö tämä pumpuilla, riippuu siitä, kuinka nopeasti tynnyrit alkavat virrata.

Kiinteät pisteet tuleville viikoille: Yhdysvaltain välivaalit 3. marraskuuta; Italian uusi dieselalennus on voimassa 7. marraskuuta asti; OPEC+ päättää vuoden 2027 kiintiöistään 29. marraskuuta; Tšekin hintasääntely ja valmisteveron alennus ovat voimassa 30. marraskuuta asti; ja Saksan 17 sentin hyvitys päättyy 31. joulukuuta — 1. tammikuuta alkaen tilalle aiotulle hintakatolle ei ole vieläkään konkreettista mallia.

Paras arviomme viimeisimmän päivityksen hetkellä: hyvitys välittyy saksalaisille autoilijoille paremmin kuin moni pelkäsi — ifo-instituutin mukaan dieselissä noin 14 senttiä 17:stä ja E5:ssä koko summa — mutta diesel kallistuu taas koko Euroopassa samalla kun bensiini halpenee, Brent on kuuden kuukauden huipussa ja Reinin vedenpinta on jälleen matalalla. Helpotus riippuu nyt siitä, alkavatko Washington ja Teheran neuvotella ja kuinka nopeasti Euroopan varastojen vapautus näkyy pumpuilla; ja kun hyvitys päättyy 31. joulukuuta, Saksassa jokaisen litran vero nousee jälleen noin 17 senttiä, ellei luvattu hintakatto tai jokin muu toimenpide tule tilalle. Päivitämme tätä osiota sitä mukaa kun näyttö muuttuu.

Tämä on jatkuva raportti. Yllä olevat hinnat luetaan reaaliaikaisesti tietokannastamme ja päivittyvät itsestään, kun uutta viikko- ja tuntidataa saapuu; analyysi tarkistetaan ja korjataan käsin sitä mukaa kun tapahtumat etenevät.

• 1. marraskuuta 2026 — Lokakuu oli ennätyskuukausi Hormuzin ympäristön laivaliikenteeseen kohdistuneissa hyökkäyksissä (Washington Instituten mukaan 28 hyökkäystä 23. lokakuuta mennessä); Iranin vallankumouskaarti julisti salmen jälleen suljetuksi 26. lokakuuta, samalla kun Yhdysvaltain kirje Teheranille toi ensimmäisen diplomaattisen liikahduksen viikkoihin; Brent nousi lokakuussa noin 14 % noin 113 dollariin (tammikuun sopimus, 30. lokakuuta); Venäjä jatkoi dieselin vientikieltoaan tammikuun loppuun mutta päästää dieseliä maasta kiintiöiden puitteissa (marraskuulle suunniteltu noin 2,15 miljoonaa tonnia); Eurooppa vapauttaa varastoistaan 42 miljoonaa tynnyriä; OPEC+ piti joulukuun tavoitteensa ennallaan; Italia otti uudelleen käyttöön 4,9 sentin dieselalennuksen (28. lokakuuta–7. marraskuuta); Tšekki jatkoi hintasääntelyään 30. marraskuuta asti; ifo: hyvityksen 17 sentistä noin 14 välittyy dieselissä pumpulle; ADAC (28. lokakuuta): E10 2,084 €, diesel 2,289 €; EU:n diesel sarjassamme nousi jälleen 2,091 euroon (26. lokakuuta alkanut viikko); Kaub 1. marraskuuta taas 19 cm:ssä. Korjaus: Ukraina iski 18. lokakuuta öljyterminaaliin ja polttoainevarastoon Pietarin lähellä, ei jalostamoon.
• 22. lokakuuta 2026 — Venäjä purki osittain dieselin vientikieltonsa Trumpin ja Putinin 9. lokakuuta tekemän sopimuksen jälkeen (Yhdysvaltain pakotevapautus 7. huhtikuuta 2027 asti), samalla kun Ukraina jatkoi iskujaan jalostamoihin (Rjazan 15. lokakuuta, Pietarin alue 18. lokakuuta); Hormuzin tankkereihin kohdistunut hyökkäysaalto, nyt myös miinoin, nosti Brentin viiden kuukauden huippuun, 111,99 dollariin (20. lokakuuta); huthien ohjusiskut Riadiin; DIW: Saksan hyvityksestä on siirretty eteenpäin vain 67 %; yökeskiarvomme 21. lokakuuta: diesel 2,238 €, E10 2,083 €; Saksa vapauttaa 19,5 miljoonaa tynnyriä öljyvarmuusvarastostaan; Espanja pitää 20 sentin veronkevennyksensä voimassa marraskuussa, Italian dieselalennus päättyi 5. lokakuuta; EU:n dieselkeskiarvo sarjassamme laski 2,080 euroon (12. lokakuuta alkanut viikko). Reinin lukemat korjattu virallisilla mittausasematiedoilla: Kaubin ennätysalin lukema oli miinus 6 cm 1. lokakuuta.
• 10. lokakuuta 2026 — Kiinan lokakuun vientikatkoa koskeva tieto korjattu: vienti jatkui juhlaviikon jälkeen (lokakuulle hyväksyttiin noin 3,7 miljoonaa tonnia); uusi hyökkäysaalto yhdeksää tankkeria vastaan Hormuzin ympäristössä nosti Brentin noin 105 dollariin 8. lokakuuta, samalla kun Trump puhui ”tuloksellisista keskusteluista”; Jemenin hallituksen joukot valtasivat takaisin Dhubabin, Babin ja Hadeidin lähellä Bab el-Mandebia; Puola asetti pumppuhinnoille katon 3. lokakuuta alkaen ja sääti ylisuurten voittojen veronsa; hyvitys murenee — dieselin yökeskiarvomme nousi 2,222 eurosta (7. lokakuuta) 2,251 euroon (9. lokakuuta), ja ADAC näkee E10:n kohdalla selvästi suuremman eron; ensimmäinen hyvitysviikko EU:n öljytiedotteessa (5. lokakuuta alkanut viikko): Saksan diesel 2,254 €, 18 senttiä edellisviikkoa alempana; Kaub 4 cm:ssä 10. lokakuuta.
• 6. lokakuuta 2026 — Punainenmeri lisätty toisena rintamana: huthit ovat syyskuun puolivälistä lähtien hallinneet Jemenin Punaisenmeren rannikkoa ja Bab el-Mandebin salmea, ja Jemenin Saudi-Arabian tukema hallitus aloitti 4. lokakuuta hyökkäyksen sen valtaamiseksi takaisin; Yhdysvaltain dieseluhkavaatimus päättyi G7:n 100 miljoonan tynnyrin vapautukseen (2. lokakuuta) sen jälkeen, kun komissio torjui kaikki vientikiellot; Kiina keskeytti polttoaineen viennin lokakuuksi, ja Euroopan syyskuun dieselintuonti painui ennätysalhaalle; yksittäisiltä asemilta Reinin varrella loppui polttoaine 5. lokakuuta alkaen; ADAC:n päiväkeskiarvot nousivat jälleen hyvityksen alkamisen jälkeen (4. lokakuuta: E10 2,137 €, diesel 2,253 €), kun taas yötietomme (5. lokakuuta) näyttävät dieselin olevan 16,5 senttiä ja E10:n 12,8 senttiä hyvitystä edeltänyttä yötä alempana; Kaub 9 cm:ssä 6. lokakuuta; Iran sanoo Hormuzin pysyvän suljettuna, kunnes sen ehdot täyttyvät; EU:n diesel uudessa 2,24 euron ennätyksessä (komission tiedote 1. lokakuuta).
• 2. lokakuuta 2026 — Suora rivi omista saksalaisista asematiedoistamme lisätty: 2. lokakuuta illalla seuraamamme 10 377 avoinna olevan aseman keskihinta oli 2,268 € dieselille ja 2,123 € E10:lle, 13,8 ja 13,0 senttiä alle viimeisen hyvitystä edeltäneen yön (29. syyskuuta, 2,406 € ja 2,253 €); samaan yöaikaan tehty vertailu (29. syyskuuta vastaan 1. lokakuuta, 23:55 UTC) näyttää 11,5 ja 11,1 senttiä — noin kaksi kolmasosaa 16,7 sentin helpotuksesta, lähellä Bundeskartellamtin ennakkoarviota. EU:n reaaliaikaiset luvut heijastavat nyt 28. syyskuuta alkanutta viikkoa (diesel 2,152 €, bensiini 1,974 €), yhä ennen hyvitystä.
• 1. lokakuuta 2026 — Saksan hyvitys läpäisi ensimmäisen päivän koetuksensa: ADAC:n keskihinnat laskivat kello 8:aan mennessä 14,5 senttiä (E10) ja 15,2 senttiä (diesel), noin 87–91 % 16,7 sentin helpotuksesta, ja myöhään aamupäivällä E10 oli 2,052 € ja diesel 2,197 €; Tšekin päivittäiset enimmäishinnat (48,72 kruunua diesel, 46,14 kruunua bensiini) ja marginaalikatto tulivat voimaan; Washington vaati 120 miljoonan tynnyrin vapauttamista EU:n dieselvarastoista ja uhkasi Ranskaa ja Saksaa vientikiellolla komission ja viiden hallituksen neuvotellessa asiasta; Teheran sai Yhdysvaltain vastauksen Hormuz-tarjoukseensa, kun Trump samalla epäili rauhan mahdollisuutta; Brent laski noin 100–104 dollariin Hormuzin virtausten elvyttyä 13,2 miljoonaan tynnyriin päivässä; Kaubin vedenkorkeus häilyi nollan tienoilla.
• 29. syyskuuta 2026 — Rein-osio korjattu: Kaubin vedenkorkeus laski 26. syyskuuta miinus 3 senttimetriin, ensimmäiseen negatiiviseen lukemaan noin 170 vuoteen, ja laivaliikenne pysähtyi suurelta osin; Yhdysvaltain ja Iranin neuvottelut juuttuivat presidentti Trumpin hylättyä Teheranin Hormuz-ehdotuksen (Brent noin 107 dollaria), kun taas Saudi-Arabian putken virtaukset ovat palanneet noin 3,5 miljoonaan tynnyriin päivässä; komission toistaiseksi antama kielteinen kanta EU:n laajuiseen windfall-veroon, Trumpin tuki Yhdysvaltain dieselvientikiellolle ja hinnansiirron varaumat ennen Saksan 1. lokakuuta alkavaa hyvitystä lisätty; Venäjän bensiinin vientikielto merkitty.
• 25. syyskuuta 2026 — Saksan liittopäivät (äänin 434–128) ja liittoneuvosto hyväksyivät 14,04 sentin energiaveron alennuksen, voimassa 1. lokakuuta alkaen; 22. syyskuuta koettu liennytys kääntyi huthien Yanbuun tekemien ohjusiskujen jälkeen (Brent taas yli 105 dollarin); Venäjä jatkoi dieselin vientikieltoaan 31. lokakuuta asti; komission tiedote kirjasi EU:n dieselin kaikkien aikojen ennätyksen 2,23 € ja 19 maata ennätystasolla; Ranskan 450 miljoonan euron paketti, Espanjan automaattinen verolaukaisin, Italian hiilivoimalatauko ja komission vastustus Yhdysvaltain dieselvientikieltoa kohtaan lisätty. Reaaliaikaiset hinnat päivitetty 21. syyskuuta alkaneeseen viikkoon: EU:n diesel 2,138 €, bensiini 1,959 €.
• 23. syyskuuta 2026 — Öljy laski noin 98 dollariin sen jälkeen, kun Saudi-Arabia käynnisti itä–länsi-putkensa uudelleen ja Iran tarjoutui avaamaan Hormuzin; Saksan liittohallitus hyväksyi 17 sentin hyvityksen (parlamentti äänestää tällä viikolla); Tšekin marginaalikatto ja dieselveron alennus lisätty; EU-tason paine (Macronin kirje, windfall-veron ajaminen) ja Eurostatin elokuun luvut lisätty; Rein- ja Venäjä-osiot tarkennettu.
• 21. syyskuuta 2026 — Ensimmäinen julkaisu: EU:n diesel 2,075 € (14. syyskuuta alkanut viikko), yli vuoden 2022 ennätyksen; kuusi taustavoimaa tunnistettu; Saksan 17 sentin helpotus ja muut kansalliset toimet tiivistetty.