← Takaisin yhteenvetoon

Sähkön hinta: Serbia

H2 2025 · verot mukaan lukien · Kulutusluokka: 1 000–2 500 kWh/vuosi

Nykyinen hinta

12.47ct/kWh

50.7% halvempi vs. EU-keskiarvo (25.29 ct/kWh)

EU-keskiarvo

25.29 ct/kWh

H2 2025

Sija

#33

/ 40 maasta

Kotitalouksien sähkön hinta Serbia on tällä hetkellä 12.47 ct/kWh (H2 2025), mikä on sijalla #33 yhteensä 40 Euroopan maasta. Tämä on 50.7% EU:n keskiarvon 25.29 ct/kWh alapuolella.

Euroopan halvin sähkö löytyy maasta Turkki hintaan 5.59 ct/kWh, kun taas Irlanti on kallein hintaan 50.76 ct/kWh.

Edelliseen kauteen (H1 2025) verrattuna sahkon hinta maassa Serbia on laskenut 0.2 snt/kWh (1.9%). Viimeisen kolmen vuoden aikana hinnat ovat nousseet merkittavasti.

Naapurimaiden joukossa Serbia sahkon hinta (12.47 ct/kWh) on korkeampi kuin Unkari (9.14 ct/kWh) mutta matalampi kuin Romania (29.94 ct/kWh). EU:n keskiarvo on 25.29 ct/kWh.

Hintahistoria

Hintahistoria

AjanjaksoHinta
H2 202512.47 ct/kWh
H1 202512.71 ct/kWh
H2 202412.60 ct/kWh
H1 202412.39 ct/kWh
H2 202312.05 ct/kWh
H1 202311.36 ct/kWh
H2 202210.28 ct/kWh
H1 20229.73 ct/kWh
H2 20219.68 ct/kWh
H1 20219.30 ct/kWh
H2 20208.49 ct/kWh
H1 20208.63 ct/kWh
H2 20198.33 ct/kWh
H1 20198.27 ct/kWh
H2 20188.20 ct/kWh
H1 20188.25 ct/kWh
H2 20178.05 ct/kWh
H1 20177.76 ct/kWh
H2 20167.59 ct/kWh
H1 20167.50 ct/kWh
H2 20157.46 ct/kWh
H1 20156.10 ct/kWh
H2 20147.12 ct/kWh
H1 20146.58 ct/kWh
H2 20137.06 ct/kWh
H1 20136.73 ct/kWh

FAQ

Miksi tiedot ovat kaudelta H2 2025?
Eurostat julkaisee kotitalouksien sähköhinnat puolivuosittain noin 6 kuukauden viiveellä. H2 2025 on viimeisin virallisesti saatavilla oleva jakso. Seuraava päivitys on odotettavissa noin Q2 2026.
Mitä sähkön hinta sisältää?
Näytetty hinta sisältää energiakomponentin, verkkomaksut, verot, maksut ja lisämaksut — eli todellisen loppukuluttajahinnan. Lähde: Eurostat (nrg_pc_204), kulutusluokka 2 500–5 000 kWh/vuosi.
Miksi sähkön hinnat vaihtelevat niin paljon Euroopassa?
Erot johtuvat vaihtelevista veroasteista, verkkomaksuista, energiamixistä (maat, joissa on merkittävästi ydin- tai vesivoimaa, ovat yleensä edullisempia) ja poliittisesta sääntelystä. Yksittäisten maiden tuet ja hintakatot vaikuttavat myös.

Lähde: Eurostat (nrg_pc_204)